KristaBister

Opiskelijajärjestöjen itkupotkuraivarit

Koulutukseen ja opiskelijoiden etuuksiin on juuri kohdennettu valtavat säästötoimet ja rakenteelliset uudistukset. Varmaan jokainen opiskelija tuntee itsensä jonkin verran petetyksi. Itse koen varsinkin opintotuen indeksikorotusten poistamisen todella epäoikeudenmukaisena kun se vasta vuosi sitten saatiin.

Kuitenkin suurin pettymykseni on kohdistunut opiskelijoiden etujärjestöjen, erityisesti korkeakouluopiskelijoita edustavien SYL:in ja SAMOK:in toimintaan.

Vastustetaan kaikkea paitsi suoria tukien ja etuoikeuksien lisäämistä

Opiskelijajärjestöjen kevät on kuulunut lähinnä tämän suuntaisten lausahdusten parissa: Älkää ottako rahaa meiltä, ottakaa muilta! Me olemme hyödyllisempiä kuin muut! Laajentakaa YTHS:ää! Kustantakaa ulkomaistenkin opiskelijoiden koulutus!

Hallitusohjelmasta näkee, että #koulutuslupaus-kampanja oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Uskaltaisinpa arvailla, että vaikeiden päätösten ja poliittisten kompromissien aikana näin äänekäs omien etujen peräänkuuluttaminen on lähinnä ärsyttänyt päättäjiä. Ehkä sitä kautta itseasiassa huonontanut opiskelijoiden asemaa neuvotteluissa?

Ajatelkaapa jos järjestöjen julkinen puheenvuoro olisikin kuulunut jotenkin näin ”Ymmärrämme, että etuuksia on vähennettävä kaikilta. Ehdotamme, että aloitatte YTHS:än purkamisesta sillä voimme aivan hyvin käyttää samoja terveyspalveluja kuin muutkin kansalaiset. Mutta sen sijaan opiskelijoiden asuntotilanne on hälyttävän huono varsinkin pääkaupunkiseudulla ja olisi tärkeää olla pahentamatta tilannetta entisestään”.

Opiskelijajärjestöt osana yhteiskunnallista päätöksentekoa

Opiskelijajärjestöillä on paras asema tunnistaa opiskelijoiden tarpeita ja koulutuksen epäkohtia. Koulutasolla opiskelijakunnat tekevätkin loistavaa työtä; ne lisäämällä keskustelua koulun johdon ja oppilaiden välillä ne edistävät oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan oppimisympäristöönsä.

Mielestäni opiskelijajärjestöillä voisi kuitenkin olla huomattavasti suurempikin yhteiskunnallinen merkitys. SAMOK, SYL ja SAKKI ovat toimijoita, joilla kaikilla olisi mahdollisuus päästä asemaan, jossa ne otettaisiin automaattisesti osaksi päätöksentekoa ja niille tarjottaisiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa opiskelijoiden ja nuorten asioihin.

Mutta niin kauan kuin näiden etujärjestöjen ainoa funktio on valittaa jokaisessa mahdollisessa käänteessä sekä vastustaa muutosta vastustamisen vuoksi ei niitä voida nähdä vakavasti otettavina neuvottelijaosapuolina. Järjestöjen on ensin kasvettava aikuismaisemmiksi toimijoiksi.

Opiskelijajärjestöt! Irtautukaa perinteisestä valittajan roolistanne ja kasvakaa aktiivista keskustelua käyväksi yhteiskunnan ja koulutuksen muokkaajaksi ja uudistajaksi. Ehdottakaa kakkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Osoittakaa päättäjille, että opiskelijat pystyvät kompromisseihin, neuvotteluun ja ennen kaikkea uusien ratkaisujen kehittämiseen!

Kiitän omaa opiskelijakuntaani, että se oli oman kannanottonsa lopussa maininnut myös hallituksen kaavailemia positiivisia muutoksia. Tätä lisää! Ohjataan päättäjien toimintaa kiittämällä oikean suuntaisista päätöksistä, jotta saisimme niitä tulevaisuudessa enemmänkin.

Yhteiskunnan tulevaisuus ja mitä näitä nyt oli

Opiskelijajärjestöt ovat viestinnässään painottaneet, miten korkeakouluopiskelijat ovat valtion tulevaisuus ja arvokkain resurssi, sillä me luomme tulevaisuuden innovaatiot ja yritykset. Siksi meidän hyvinvointimme tulee turvata.

Voin yhtyä itsekin tähän siltä osin, että me tulemme luomaan hyvinvointia valtiollemme tulevaisuudessa. Olemme ahkeria, innovatiivisia ja osaavia. Siksi uskon, että me korkeakouluopiskelijat todellisuudessa selviämme näistä vaikeista muutoksista ihan kohtuullisen hyvin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat